Tämä juttu on osa sarjaa, jossa näytän esimerkein, miten ruokaostoksissa voi säästää.
Tämän juttusarjan muut artikkelit:
Johdanto: Esimerkki ruokaostoksissa säästämisestä
Vinkki 1. Ruoan ostaminen irtomyynnistä käytännössä
Vinkki 2. Merkkiuskollisuuden unohtaminen ruokakaupassa
Edellisessä jutussa jäimme tilanteeseen, jossa halusin ostaa Saarioisten karjalanpiirakoiden sijasta halvempia Forssan karjalanpiirakoita. Karjalanpiirakat olivat kuitenkin eri kokoisissa pakkauksissa. Saarioisten karjalanpiirakoita oli pakkauksessa 9 kpl ja Forssan piirakoita 6 kpl. Saarioisten piirakat maksoivat 2,75 € ja Forssan 1,19 €. Forssan piirakat olivat siis halvempia kuin Saarioisten, mutta niitä oli myös vähemmän.
Mitä jos vertailisimme tuotteiden kilohintaa keskenään?
Forssan piirakkapussin paino oli 390 grammaa ja se maksoi 1,19 €, joten kilohinnaksi tulee:
1,19 € / 0,390 kg = 3,05 €/kg.
Saarioisten piirakkapussi taas painaa 585 grammaa, joten näiden piirakoiden kilohinnaksi tulee:
2,75 € / 0,585 kg = 4,70 €/kg.
Harvalla meistä on kuitenkaan kaupassa mukana taskulaskinta ja ainakaan itseltäni ei näin monen desimaalin jakolaskut onnistu suoraan päässä.
Onneksi Suomessa on kuitenkin laki, jonka mukaan kauppojen täytyy ilmoittaa suurimmasta osasta ruokia myös niiden yksikköhinnat. Käytännössä siis lähes kaikkien ruokien hintalapun oikeassa alakulmassa lukee, paljonko nämä tuotteet maksavat kiloa tai litraa kohti. Yksikköhintojen vertailu auttaa myös halvempien merkkien löytämisessä.
Omalla kauppareissullani käytin yksikköhintojen vertailua ostaessani kinkkua leivän päälle sekä juuri näitä yllä mainitsemiani karjalanpiirakoita ostaessa. Yksikköhintojen vertailu kannattaa erityisesti, jos haluat ostaa halpaa kaljaa.
Sarjan viimeisessä osassa katsomme, että mitä oikein loppujen lopuksi päädyin ostamaan ja paljonko säästin kaiken kaikkiaan rahaa.