STT uutisoi, että finanssiyhtiö Nordnetin teettämän kyselyn mukaan suomalaiset ovat varautuneet heikommin odottamattomiin menoihin kuin muut pohjoismaalaiset.
Nordnetin kyselyn mukaan lähes joka kolmannella suomalaisella on taloudellista puskuria alle 500 euroa. Myös hyvätuloisten suomalaisten puskuri on Nordnetin mukaan Pohjoismaiden pienin. Suomalaisista vain 20 prosenttia on varannut pahan päivän varalle yli 10 000 euroa, kun Tanskassa vastaava luku on 23, Norjassa 30 ja Ruotsissa 31 prosenttia.
Vararahaston pitäisi olla 3-6 kuukauden menoja vastaava summa. Vararahaston suuruus riippuu omasta elämäntilanteesta. Pätkätöitä tekevillä ja yrittäjillä pitäisi olla käteisenä tai heti käteisesti muutettavissa kuuden kuukauden menojen verran rahaa. Valtion virkamiehille ja vakituisessa työsuhteessa oleville riittää kolmen kuukauden menojen suuruinen vararahasto.
Vararahastoa ei pidä kuitenkaan alkaa rakentaa näin suureksi, mikäli on korkeakorkoisia lainoja. Tässä tapauksessa oikea järjestys on:
- Rakenna 1000 euron vararahasto
- Maksa pois korkeakorkoiset lainasi
- Rakenna 3-6 kuukauden menoja vastaava vararahasto
1000 euron vararahastoa rakennettaessa kaikkien keinojen pitää olla käytössä. Mikäli kuulut tähän kolmasosaan suomalaisista, joilla on taloudellista puskuria alle 500 euroa, aiheuttaa pienikin äkillinen menoerä sinulle taloudellisen kriisin. Tässä tilanteessa otetaan sitten niitä pikavippejä ja muita korkeakorkoisia lainoja.
Tällaisessa tilanteessa pitäisi käyttää kaikki lailliset keinot tuon 1000 euron saamiseksi täyteen. Kaikki terveet suomalaiset voivat onnistua tässä kuukaudessa, maksimissaan kahdessa. Keinoja ovat esimerkiksi:
- myy irtainta omaisuuttasi
- ota toinen työpaikka illaksi ja kolmas viikonlopuiksi
- palauta kaikki vanhat pullot ja tölkit kauppaan
Oman vararahastoni suuruus on 10 200 euroa ja pidän näitä rahoja tällä hetkellä S-Pankissa.
Olen kirjoittanut vararahastoista paljon ja kirjoitan varmasti jatkossakin. Tässä joitakin aiempia juttuja:
Tarkkamarkka 
Jätä kommentti