Tarkkamarkka

3 yleistä indeksiosuusrahastojen ongelmaa

Written by

mossi

Kategoria/t:

Stressitöntä sijoittamista? (Flickr: rednuht)
Stressitöntä sijoittamista? (Flickr: rednuht)

Indeksiosuusrahastojen ostaminen on helppo tapa noudattaa passiivista sijoitusstrategiaa. Toisin kuin pankkien aktiiviset rahastot, indeksiosuusrahastot pääsevät yleensä hyvin lähelle vertailuindeksinsä tuottoa. Lisäksi niiden kulut ovat perinteisiä tilipankkien rahastoja alhaisemmat. Pitkäaikaisen sijoittajan näkökulmasta indeksiosuusrahastot ovat erinomainen rahoitusinstrumentti.

Lyhytaikaisen sijoittajan sen sijaan kannattaa olla tietoinen indeksiosuusrahastojen sudenkuopista. Yahoo Finance julkaisi listan indeksiosuusrahastojen 3 pahimmasta ongelmasta lyhytaikaisen sijoittajan näkökulmasta.

1. Indeksiosuusrahastoilla käydään vain vähän kauppaa

Johtuen indeksiosuusrahastojen luonteesta passiivisina sijoitusinstrumentteina, niiden kaupankäyntivolyymit ovat usein pieniä. Pienet kaupankäyntivolyymit aiheuttavat bid/ask -spreadin nousemisen jopa yli 1 %.

Osto- ja myyntihintojen yhden prosentin erotus tarkoittaa sitä, että päästäksesi eroon 10 000 € arvoisesta indeksiosuudesta joudut maksamaan 100 € bid/ask -preemiona.

2. Vivutettujen indeksiosuusrahastojen rakenne on ongelmallinen

Jotkut ETF-rahastot ovat vivutettuja. Rahastojen vipu muodostetaan yleensä swap-instrumenteilla. Mikäli pidät tällaisia rahastoja pidempään kuin pörssipäivän ajan, tuottosi eivät enää seuraa indeksin tuottoa.

Yksittäisen sijoittajan kannalta vipurahastot ovat riskipitoinen instrumentti.

3. Jotkut indeksiosuusrahastot seuraavat indeksiä heikosti

Yhdysvalloissa rahoitusvalvontaviranomaisten säännöt estävät joitakin indeksiosuusrahastoja sijoittamasta yli 25 % varoistaan yhteen ainoaan rahoitusinstrumenttiin.

Mikäli jonkin osakkeen paino ylittää tämän rajan, ei indeksiosuusrahasto enää seuraa vertailuindeksiään.

Tällaisessa tapauksessa on joskus kannattavampaa omistavaa osaketta suoraan. Osakkeen likviditeetti on todennäköisesti indeksiosuusrahastoa parempi.

Mikäli yhden osakkeen painoarvo indeksissä on yli puolet, ei indeksiosuuden omistaminen hajauta salkkua kovinkaan paljon.

Indeksiosuusrahastot soveltuvat siis hyvin passiivista strategiaa noudattavan sijoittajan salkkuun. Lyhytaikaiselle sijoittajalle yksittäiset osakkeet ja johdannaiset tarjoavat enemmän jännitystä. OMX Helsingin ainoa indeksiosuusrahasto on Seligsonin tarjoama OMXH25 ETF.

Mikäli haluat lukea lisää stressittömästä, mutta tuottavasta sijoittamisesta, suosittelen lukemaan toimittaja Marko Erolan kirjan Paras sijoitus – itsepuolustusopas sijoittajille.

Tilaa Paras sijoitus -kirja Bookplus-kirjakaupasta – Klikkaa tästä*

http://ti.tradetracker.net/?c=5273&m=178561&a=55818&r=&t=js

Kommentit

4 responses to “3 yleistä indeksiosuusrahastojen ongelmaa”

  1. Bookkeeper avatar
    Bookkeeper

    Kuuluuko esim. tämä Seligsonin Suomi rahasto tässä jutussa esiteltyyn ryhmään?

    Tykkää

    Vastaus
  2. Kohti taloudellista riippumattomuutta avatar
    Kohti taloudellista riippumattomuutta

    Hei,

    muutama kommentti.

    En allekirjoita että ETF:illä tehtäisiin vähän kauppaa. Monet ETF:ät ovat pörssin vaihdetuimpia papereita. Ennen ETF:än ostoa kannattaakin ottaa selvää paljonko sillä käydään kauppaa. Yleensä spredit ovat NYSEssä yhden sentin luokkaa, eivät lähelläkään 1%:ia.

    Vivutetut ETF:ät eivät kuulu pitkäjänteisen sijoittajan salkkuun, eivätkä ne ole sinne tarkoitettukaan. Vivutetut ETF:ät eivät luonnollisestikaan seuraa sitä indeksiä jota vivuttavat, eivät edes sen yhden päivän sisällä. Muuten niissä ei olisi vipua.

    Yhden osakkeen yli 25%:n osuus ETF:stä kuulostaa karmealta ja tuollainen ETF kannattaakin kiertää kaukaa. ETF:n idea on nimenomaan hajautus, joten mitä enemmän eri osakkeita ETF sisältää – sitä parempi. ETF:ät seuraavat yleensä todella hyvin indeksiään, häviten sille ainoastaan kulujen verran. Jos ETF ei näin tee ei kyseinen ETF voi pitää sisällään kyseisen indeksin osakkeita.

    Tykkää

    Vastaus
  3. Markus Ossi avatar
    Markus Ossi

    @Bookkeeper: Seligsonin Suomi -rahasto ei ole indeksiosuusrahasto. Kysymyksessä on indeksirahasto, mutta toisin kuin tässä tarkoitetuilla ETF-tyyppisillä rahastoilla sillä ei käydä kauppaa pörssissä.

    @Kohti taloudellista riippumattomuutta: Kaupankäyntivolyymit riippuvat ETF:stä. Esimerkiksi Powershares QQQQ oli pitkään vaihdetuimpia papereita USA:ssa. Toisaalta USA:ssakin on myynnissä ETF:iä, joiden likviditeetti on todella heikko.

    Toin tämän Yahoon kirjoituksen esiin lähinnä siksi, että erityisesti tämä volyymiongelma vaivaa mielestäni meidän kotoista OMXH25 ETF:ää.

    Tykkää

    Vastaus
  4. Kohti taloudellista riippumattomuutta avatar
    Kohti taloudellista riippumattomuutta

    Kyllä. Olen samaa mieltä, että OMXH 25 ETF:än vaihto on liian pieni ja siten myös spreadi iso. Seligson markkinatakaajana pitää onneksi kuitenkin huolen, että aina löytyy osto- ja myyntitaso. Pitkäjänteiselle sijoittajalle onneksi isolla spreadilla tai vaihdolla ei ole niin isoa merkitystä kuin lyhytaikaiselle.

    Aiemminhan Seligsonilla oli kilpailijana Handelsbankenin OMXH 25 ETF, mutta se lopetettiin hiljan. Seligsonin ETF selvisi voittajana isomman vaihtonsa ja pienemmän kulun ansiosta. En ole selvittänyt nousiko Seligsonin ETF:än vaihto tuon jälkeen, toivottavasti. Pelkonahan näissä pienivaihtoisissa ETF:ssä on se, että liikkeellelaskija voi lopettaa ne.

    Omistan itse Seligsonin OMXH 25 ETF:ää. Muut ETF omistukseni on ostettu NYSE:stä ja kaikissa niissä on vaihto ja spreadit aivan eri planeetalta.

    Tykkää

    Vastaus

Jätä kommentti Kohti taloudellista riippumattomuutta Peruuta vastaus

More posts