Kuluttajatutkimuskeskuksen keskustelualoite Kuluttajien taloudellinen osaaminen 2000-luvulla on katsaus viime vuosina tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä, jotka liittyvät taloudenhallintaan ja taloudelliseen osaamiseen 2000-luvun Suomessa. Tutkimuksen mukaan suomalaisten taloudellisessa kyvykkyydessä on aukkoja esim. seuraavissa asioissa:
- Kuluttajat eivät tunne riittävän hyvin uusia finanssipalveluja (esim. monet vakuutus- ja sijoitustuotteet) ja pitävät niitä monimutkaisina ja vaikeina. Niin ikään sijoitusmarkkinoiden lainalaisuuksia ei myöskään tunneta ja siksi toimitaan sijoittajina usein epärationaalisesti.
- Oman talouden seurannan työvälineitä (budjetti, kirjanpito) ei osata tai haluta käyttää, vaikka niiden hyödyt tunnustetaankin.
- Oman talouden pitkäjänteinen suunnittelu puuttuu hyvin usein tai se on satunnaista tai epäjohdonmukaista. Tämä näkyy esimerkiksi eläkeaikaan tai taloudellisiin puskureihin varautumisessa. Olosuhteiden odottamatta muuttuessa todennäköisyys taloudellisille ongelmille kasvaa, jos varautumista ei ole tehty.
Ensimmäiseen kohtaan kommentoisin, että finanssialan yritykset kehittävät uusia finanssipalveluja kasvattaakseen omia tuottojaan. Ne ovat monimutkaisia ja ne ovat vaikeita. Jos ne olisivat helppoja, kuluttajat voisivat ymmärtää, että niissä ei ole suurimmaksi osaksi mitään tolkkua kenenkään muun kuin niiden myyjän näkökulmasta.
Sijoittajien epärationaalinen käyttäytyminen taas on ongelmana yhtä vanha kuin ihmisen luontainen ahneus. Uteliaat voivat lukea esimerkiksi South Sea Bubble -ilmiöstä. Toisaalta, kaikki rationaaliset sijoittavat varmasti ymmärtävät, että siinä vaiheessa kun osakkeet ovat alimmalla tasollaan 14 vuoteen olisi hyvä hetki ostaa. Kuka suomalainen yksityishenkilö uskalsi kuitenkaan tammikuussa seurata Vesa Puttosen neuvoa?
Toiseen kohtaan kommentoisin, että budjettien tekeminen ja kirjanpidon pitäminen on yksinkertaisesti todella työlästä. Ennen kaikkea siitä ei ole mitään hyötyä silloin, kun todelliset ongelmat ovat asenteissa. Aion kuitenkin yrittää taklata tätäkin ongelmaa 1000 euron säästöhaasteessa. Aseenani aion käyttää Ramit Sethin tietoisen kuluttamisen (engl. conscious spending) ajattelumallia. Katsotaan miten äijän käy.
Kolmannessa kohdasta eli taloudellisista puskureita minulla onkin sitten blogikirjoitus tässä työn alla.
Tarkkamarkka 
Jätä kommentti Kimmo Peruuta vastaus