Tarkkamarkka

Vertaile yksikköhintoja ruokakaupassa [Päivä 20: 1000 ESH]

Written by

mossi

Kategoria/t:

Ruokakauppa (Flickr: viima)
Ruokakauppa (Flickr: viima)

Yksikköhintojen eli kilo- ja litrahintojen avulla on helppo selvittää, että kumpi tuote on halvempi vaikka tuotteiden pakkauskoko olisi eri. Yksikköhintoja kannattaa vertailla erityisesti alkoholijuomia ostaessa. Pinttikoon (0,546 litraa) tölkeissä olut voi tulla jopa 4 kertaa kalliimmaksi kuin 0,33 litran tölkeissä ostettuna.

Kuvittelemme helposti, että yksikköhintojen vertailulla ei säästä vuodessa kuin joitakin kymmeniä senttejä. Väärin! Kokeilin yksikköhintojen vertailun ja kaupan omien merkkien ostamista käytännössä kiirastorstain kauppareissulla. Ostoskorini hinta olisi voinut tippua 41,25 eurosta 24,57 euroon. En kuitenkaan ostanut kaikissa tapauksissa halvinta. Parista luksusostoksesta huolimatta ostoskorin hinta tippui prosenteissa 29.8 %.

Lapsiperheen on mahdollista säästää tällä vinkillä 1440 euroa. Tämä on uskomaton summa.

Lue lisää:

Oletko kokeillut yksikköhintojen vertailua käytännössä? Kerro kokemuksiasi kommenteissa.

Kommentit

4 responses to “Vertaile yksikköhintoja ruokakaupassa [Päivä 20: 1000 ESH]”

  1. dfqq avatar
    dfqq

    kilohinnat tärkeintä teollisissa ja kuivissa ja kaikissa eikä mikää yksikköhinta.

    Tykkää

    Vastaus
  2. Markus Ossi avatar
    Markus Ossi

    dfqq: Kilohinta on yksi yksikköhinnan muoto. Kuluttajavirastoa lainatakseni: ”Yksikköhinta tarkoittaa kilo-, litra- metri-, neliömetri- tai kuutiometrihintaa. Myös yksikköhintaan lasketaan mukaan arvonlisä- ja muut verot ja maksut, mutta ei tuotteesta perittäviä pantteja.” http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/hinnan-ilmoittaminen/myynti-ja-yksikkohinta/

    Tykkää

    Vastaus
  3. Ringaling avatar
    Ringaling

    Kilohinta ei aina kerro kaikkea. On paljon tuotteita joita käytetään annoskoon mukaan. Esim. valmiiksi siivutetut juustot tai leikkeleet. Niitä laitetaan leivälle yksi, oli se sitten minkä kokoinen tai paksuinen tahansa. Sama on myös periaatteessa talous- ja vessapaperissa. Halvimmassa rullassa ei välttämättä ole halvin arkkihinta.

    ps. kiitos mielenkiintoisesta blogista.

    Tykkää

    Vastaus
  4. j/k avatar
    j/k

    Jos oikeasti haluaa olla tarkka ruokakulujen suhteen, niin laskee sen kuinka paljon energiaa rahalla saa. Kuitenkin ihminen vaatii sen parisen tuhatta kilokaloria päivässä. Näin teinkin opiskelijana, kirjoitin kilohintoja ja energiamääriä ylös kaupassa ja täräytin ne Exceliin joka laski suoraan e/1000kcal hinnat.

    Esimerkkinä vaikkapa raejuusto (X-tra), joka on (Prismassa) kilohinnaltaan 4,17e. Siitä saa energiaa 91kcal/100g. Hinta per 1000kcal olisi silloin ~4,58e, eikä sillä saisi puolta päivän energiatarpeista täytettyä. Sika-nautajauheliha 23% maksaa 4,23 kg. Siitä saa energiaa 275kcal/100g ja täten 1000kcal maksaa vain ~1,54e. Oikeasti halpaa on sitten vehjäjauho (0,45e/kg, 360kcal/100g, 0,125e/1000kcal), joten eikun leipomaan omia leipiä :).

    Kaikessa rehellisyydessä näiden esimerkkien suuren energiahintaeroon vaikuttaa se, että raejuusto on proteiinipitoista ja jauhelihassa on taas rasvaa. Proteiini on kaikista kalleinta, seuraavana tulee rasva ja halvimpana hiilihydraatit. Jos olisin tarkan markan bodari, niin laskisinkin kuinka paljon saa proteiinia/euro.

    Kukaan ei toki varmaan rupea täyttämään päivän energiatarpeita pelkällä vehnäjauhoilla ja jauhelihalla, mutta näin ainakin pystyy valitsemaan oikeasti halpoja ruoka-aineita. Myöskin kasviksiin tätä laskutapaa ei kannata käyttää, koska silloin paljastuu kuinka ruokottaman kalliita ne oikeasti ovat energian kannalta. Kasviksien kohdalla olenkin laskenut aina vain kilohintojen mukaan ja tähdännyt siihen suositeltuun puoleen kiloon päivässä.

    Tykkää

    Vastaus

Jätä kommentti dfqq Peruuta vastaus

More posts