11 äärimmäistä säästövinkkiä

Amerikkalaisilla reality-kanavilla, erityisesti TLC:llä, pyörii paljon tv-ohjelmia, joiden aiheena on ”äärimmäinen” säästäminen. Näistä huikeimpia on TLC:n Extreme couponing, joka esittelee amerikkalaisia, jotka ostavat järjettömiä määriä tavaroita puoli-ilmaiseksi erilaisten kuponkien ja alennuskoodien avulla. Suomenkin televisiossa pyörivä Täältä tulee Honey Boo Boo on tämän sarjan spin off -sarja. Kuponkien kanssa ostoksilla käyminen on aika merkittävä osa tätä spin off -sarjaakin.

Business Insider on koonnut näistä ohjelmista seuraavat 11 äärimmäistä säästövinkkiä:

1. Vessanpytyn käyttämisen sijasta purkkiin pissaaminen
2. Alapään puhdistaminen vedellä paperin sijasta
3. Vaatteiden peseminen suihkussa
4. Ruoan hankkiminen roskalavoilta
5. Sängyn tekeminen rojuista
6. Vaatteiden peseminen astianpesukoneessa
7. Talouspaperin peseminen käytön jälkeen
8. Santsikuppien etsiminen roskiksista
9. Alennuskuponkien etsiminen roskiksista
10. Alennuskupongeilla hamstraaminen
11. Naudan ostaminen kokonaisena

Ensimmäisenä on pakko ottaa kantaa tähän purkkiin pissaamiseen. Kuvassakin näkyvä Victoria ei siis pissaa vessanpyttyyn vaan purkkiin ja säästää näin vettä. Pissan hän heittää kompostiin. Arvioitu säästö tästä on 10 dollaria kuukaudessa.

Purkkiin pissaaminen on vähän äklöä ja tuon prosessinkin voisi tehdä suoraviivaisemmin pissaamalla suoraan kompostiin ts. käyttämällä ulkohuussia. Arvioitu säästö oli kuitenkin sen verran hurja, että piti laskea tuo ihan auki. Kuluttajaviraston mukaan WC käyttää vettä kuusi litraa per huuhtelu, kaksoisnapilla varustetuissa vessoissa pienen tarpeen vetäminen alas pytystä kuluttaa vettä vain kaksi litraa. Suomessa hanavesi maksaa 2 euroa per kuutio joten 100 eurolla saa tällaisen ekopytyn vetää laskujeni mukaan 25 000 kertaa. Jos Victorian pytty olisi kuitenkin vanhaa mallia ja tuhlaisi vettä 12 litraa per veto menisi Victorialla vessanpytyn veteen 120 dollaria mikäli hänen huushollissaan käytäisiin vessassa n. 11 kertaa päivässä. Arvioidut säästöt ovat siis ihan realistisia.

Business Insiderin toinen vinkki tulee samaisen ohjelman toisesta jaksosta, jossa Kay-niminen nainen säästi rahaa sillä, että hän ei osta ollenkaan WC-paperia vaan puhdistaa alapäänsä vessakäynnin jälkeen vedellä ja saippualla. Tässä ei ole mielestäni mitään ihmeellistä. Bideesuihkun sijasta hän käyttää kuitenkin vedellä täytettyä juomapulloa, jolla tähänkin vinkkiin saatiin vähän lisää shokkiarvoa. Samainen Kay pesee vaatteensa ammeessa kylvyssä käynnin jälkeen. Saippuana hän käyttää ilmaisia saippuanäytteitä. Kay ei ole myöskään ostanut sänkyä vaan hän on koonnut itse sängyn roskalavoiltaan löytämistä vanhoista joogamatoista.

Tämä vaatteiden peseminen astianpesukoneessa oli Business Insiderinkin mielestä älytöntä, sillä tiskikone käyttää enemmän sähköä kuin pyykinpesukone eikä vaatteista tule astianpesukoneessa kuivia. Tiedän kuitenkin, että jotkut käyttävät tiskikonetta esim. moottoripyörän osien pesemiseen. Minulle oli kuitenkin uutta, että tiskikoneessa voi ainakin Huffington Post -lehden mukaan pestä mm. lenkkareita ja lippalakkeja, jotka eivät oikein tykkää pyykinpesukoneesta.

Vinkki kertakäyttöastioiden ja talouspaperin pesemisestä käytön jälkeen oli peräisin kaverilta nimeltä Roy. Tässä vinkissä ei ole sinänsä mitään järkeä. Tämän vinkin tuottama arvioitu 100 dollarin vuosisäästö pistää kuitenkin vähän miettimään, että mitä jos vain jättäisi talouspaperit ostamatta ja käyttäisi vain pestäviä mikrokuituliinoja ja vastaavia? Minulle näiden ongelma on ainakin lähinnä siinä, että ajatuksellisesti tuntuu vähän hölmöltä laittaa likaisia tiskirättejä pyörimään vaatteiden sekaan pyykinpesukoneeseen. Entä jos laittaisikin tiskirätit astianpesukoneeseen?

Kahdeksas vinkki vaatii vähän selitystä. En tiedä miten homma toimii käytännössä, mutta ilmeisesti joissakin amerikkalaisissa leffateattereissa voi santsata popcornia ja limsaa santsata. Royn hieno idea on kaivaa roskiksista muiden ihmisten roskiin heittämiä pahvimukeja ja popcorn-kippoja, pestä ja hakea näihin muiden roskiin heittämiin astioihin ”ilmaisen santsikupin”. Tämä menee vähän samaan kategoriaan kuin joskus eräältä suomalaiselta äitien keskustelufoorumilta lukemani säästövinkit suomalaisten tomaattien punnitsemisesta ulkomaisena ja karkkien lisääminen candy king -pusseihin sen jälkeen kun on ensin hakenut hintatarran pienemmälle määrälle.

Yksi mikä näistä vinkeistä tulee taas kerran mieleen on tämä kuponkien käyttö USA:ssa. Olen pohtinyt, että USA:ssa täytyy olla joissakin osavaltioissa jotakin kuluttajalakeja, joiden nojalla kuponkien säästöt kertautuvat. Suomessahan kupongeissa lukee yleensä, että ”tätä tarjousta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin” tms. En ainakaan usko, että viemällä viisi kappaletta -20 % kuponkeja kauppaan saisi tuotteen 100 % alennuksella. USA:ssa tämä tuntuu kuitenkin olevan mahdollista.

Esimerkiksi yhdeksännen vinkin takaa löytyvä KT-lempinimellä varustettu säästäjä on haalinut roskalavoilta lehtien välissä tulevia kuponkiliitteitä ja vannoo, että tämän kuponkikasan arvo on 50 000 dollaria. Chastity ja April taas säästävät rahaa ostamalla kupongeilla tavaraa varastoon. Heiltä löytyy mm. 1000 purkkia suuvettä, 300 purkkia hammastahnaa, 200 tuubia deodoranttia ja 390 pakkausta pyykinpesuainetta. Aprililla on talonsa takana jopa oma rakennus hamstratuille tuotteille.

Toki, kuten joskus kirjoitin, näissä kuponkiohjelmissakin on joskus nähty sitä, että jengi on tehnyt itse näitä alennuskuponkeja tietokoneella. Tuntemalla kassajärjestelmän käyttämien viivakoodien algoritmien pystyy nimittäin tekemään kuponkeja, jotka pyyhkäisevät hinnan vaikkapa yhteen senttiin. Muistelen, että Suomessakin liikkui joskus netissä tällaisia printattavia kuponkeja, joilla sai jonkun pelikonsolin eurolla. Ihan oma kysymyksensä on sitten se, että missä vaiheessa hamstraajan kannattaisi alkaa laskea hamstrattujen tavaroiden varastointikustannuksia.

Viimeinen vinkki olikin sitten mielenkiintoisempi. Tämän vinkin televisiossa esitellyt Erin nimittäin ostaa kerran vuodessa kokonaisen lehmän ja ruokkii näin perheensä vuoden ajan. Lihan hinnaksi tulee näin ostettuna noin 4 dollaria kilolta. Olenkin jo aiemmin kertonut, että eräs kaverini soveltaa tätä vinkkiä ihan Suomessa ostamalla kerran vuodessa pakkaseen kokonaisen poron. En siis pidä tätä yhtään hullumpana säästövinkkinä. Jos tästä ongelmia hakee niin sen lisäksi, että tämä vaatii ison pakastimen osa lihasta on sellaista, että se on paras laittaa pakkaseen jauhelihana. Mitä tuohon halpaan kilohintaan tulee olen kuullut, että Suomessakin saa ostaa erittäin maukkaita, mutta aliarvostettuja paloja possua suoraan teurastamoista todella halvalla. Olen syönyt itse esimerkiksi possun poskea, joka suorastaan sulaa suussa, mutta jonka hinta ei ole kuin pari euroa per kilo.

Tässä omia ajatuksiani näistä vinkeistä. Onko joku sattumalta katsonut näitä ohjelmia televisiosta tai löytyykö teiltä muita ”äärimmäisiä” säästövinkkejä?