Tarkkamarkka

Digitaalinen varainhoito on käsitetty Suomessa (tahallaan) väärin

Written by

mossi

Kategoria/t:

Onhan tämä nyt aivan järkyttävän siistiä!
Onhan tämä nyt aivan järkyttävän siistiä!

Olen kirjoitellut tänne blogiin pariin otteeseen digitaalisista varainhoidon palveluista ja erityisesti robo-advisor -palveluista.

Pöhinä digitaalisen varainhoidon ympärillä Suomessa on selkeästi kasvanut. Evervest ilmoitti avaavansa ensimmäisenä Suomessa robo-advisor -palvelunsa kesällä. Taviq on pistänyt kierroksia ainakin blogiinsa. Evli Pankki kiirehti pitämään aiheesta webinaaria. Osuuspankki näyttää rekrytoivan robo-advisor -tiimiä. Seligson teki aihealuetta tutuksi vuoden ensimmäisessä neljännesvuosikatsauksessaan.

Olen itse täysin vakuuttunut että digitaalinen varainhoito ja erityisesti robo-advisor -palvelut ovat aivan loistava juttu. En tiedä johtuuko tämä aihealueen hankaluudesta vai uutuudesta mutta mielestäni robo-advisor -palvelut on käsitetty Suomessa jotenkin väärin.

Aloitetaan tärkeimmästä. Robo-advisor -palveluiden ideana ei ole että tietokone tekee sijoituspäätöksiä sijoittajan puolesta. Tämä ei todellakaan ole esimerkiksi Wealthfrontin tai Bettermentin tärkein etu sijoittajalle.

Robo-advisor -palvelun tärkein etu on että robo-advisor kertoo sijoittajalle kustannustehokkaasti mihin indeksirahastoihin kannattaisi sijoittaa. Tämä voi vaikuttaa sijoituspäätösten tekemiseltä sijoittajan puolesta mutta tästä ei ole kysymys. Kysymys on (mielestäni) nimenomaan kustannustehokkuudesta.

Suomessakin aika monet valistuneet sijoittajat ovat jo tajunneet, että yksityiselle sijoittajalle passiiviset rahastot ovat aktiivisia parempia sijoituskohteita. Syynä tähän on, että aktiivisten rahastojen kulut syövät niiden tuotot.

Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta ongelmana on kuitenkin ollut että varsinkaan tilipankit eivät halua myydä sijoittajalle passiivisia rahastoja. Hitto, vielä reilu viisi vuotta pankkien ”sijoitusneuvojat” eivät edes tienneet mitä passiiviset rahastot ovat. Yhä edelleenkin indeksirahastojen valitseminen on turkasen hankalaa.

Passiivisesta sijoittamisesta innostuneella sijoittajalla on ollut Suomessa tähän asti käytännössä kolme vaihtoehtoa:

  1. Käydä lukemassa rahoituksen pääaine Kauppakorkeakoulussa
  2. Maksaa sijoitusneuvojalle passiivisen sijoitussalkun tekemisestä (ei mikään huono idea)
  3. Ostaa joku Seligsonin rahasto

USA:ssa on ollut ihan sama ongelma. Sijoittajat kyllä tietävät, että passiiviset rahastot ovat parempia, mutta kun kukaan ei myy niitä.

Passiivisten rahastojen suurin etu on myös niiden suurin heikkous. Koska passiivisten rahastojen kulut ovat niin pienet, pankkien ei kannata tarjota niitä aktiivisesti asiakkailleen.

Robo-advisor -palvelut ratkaisevat juuri tämän ongelman. Tekemällä pankin sijoitusneuvojan normaalisti käsin tekemän kartoituksen tietokoneella, robo-advisor -palvelu auttaa sijoittajaa luomaan sopivan sijoitussalkun passiivisista sijoitustuotteista. Mainitsinko jo, että tämä on kustannustehokasta?

Parhaimmillaan robo-advisor -palvelun tekemä kartoitus on paljon, paljon pankin sijoitusneuvojan tekemää kartoitusta parempi. Robo-advisor -palvelu kun pystyy kartoittamaan sijoittajan riskinsietokyvyn pienemmällä määrällä kysymyksiä. Pankin sijoitusneuvojalla on yleensä 20-40 kysymystä, jotka kysytään kaikki ja järjestyksessä. Robo-advisor -palvelu voi muokata kysymysten määrää ja sisältöä sijoittajan aiempien vastausten perusteella.

Robo-advisor -palvelu pystyy myös tuottamaan paljon sijoitusneuvojaa fiksumman tavan hajauttaa rahoja eri omaisuusluokkiin. Tilipankkien hajautukset ovat todella naiiveja (60 % osakkeisiin, 40 % korkorahastoihin). Robo-advisor -palvelu ottaa huomioon muitakin omaisuusluokkia (raaka-aineet, asunnot). Robo-advisor -palvelu myös muokkaa omaisuusluokkien määrää sijoitettavan varallisuuden perusteella.

Robo-advisor -palvelu pystyy laskemaan hetkessä eri omaisuusluokkien väliset korrelaatiot. Väitän, että Suomessa yksikään tilipankki ei tällä hetkellä tähän kykene. (Jos olen väärässä, kommentoikaa.) Omaisuusluokkien välisten korrelaatioiden laskeminen on kuitenkin sijoitussalkun laadinnassa melko perusasioita.

Robo-advisor -palvelu pystyy myös muokkaamaan salkun painoja mahdollisimman kustannus- ja verotehokkaasti.

Kaiken tämän lisäksi parhaissa robo-advisor -palveluissa sijoittaja näkee visuaalisesti esimerkiksi riskinsietokyvyn muutosten vaikutuksen koko sijoitussalkun odotettuun tuottoon visuaalisesti.

Mutta kyse ei todellakaan ole siitä että ”robotti tekee sijoituspäätöksiä”.

Kommentit

6 responses to “Digitaalinen varainhoito on käsitetty Suomessa (tahallaan) väärin”

  1. anni avatar
    anni

    Moi! Sulla on todella mielenkiintoinen blogi. Yritin tilata uutiskirjettäsi osoitteesta http://www.tarkkamarkka.com/uutiskirje.html, mutta uutiskirjeen tilaus ei onnistunut.

    Tykkää

    Vastaus
    1. Markus Ossi avatar
      Markus Ossi

      Uutiskirjeen tilaus samoin kuin tuo koko Tarkkamarkan pääsivusto on valitettavasti rikki. Korjaus on työn alla. Voin lisätä sinut manuaalisesti uutiskirjeen tilaajaksi jos laitat minulle sähköpostia osoitteeseen markus.ossi@gmail.com

      Tykkää

      Vastaus
  2. Tikimon avatar
    Tikimon

    Vaihtoehto 4:
    Osta suoraan pörssistä passiivisia rahasto-osuuksia, etf:iä. Ilman hankinakuluja tämä onnistuu Nordnetin etf-kuukausisäästöllä. Samainen pankki tarjoaa myös täysin kuluttomat Pohjoismaihin sijoittavat passiiviset indeksirahastot.

    Tykkää

    Vastaus
  3. Rijnswand avatar
    Rijnswand

    Muutamia huomioita:
    1. Robo-advisor ei pysty mitenkään maagisesti päättelemään mikä on kunkin asiakkaan todellinen riskinsietokyky. Yhden pankin robotti sanoo yhtä, toisen toista.
    2. ”Robo-advisor -palvelu pystyy laskemaan hetkessä eri omaisuusluokkien väliset korrelaatiot. Väitän, että Suomessa yksikään tilipankki ei tällä hetkellä tähän kykene.” – Väittäisin että kaikki aktiivisesti hoidetut rahastot käyttävät korrelaatioiden laskentaa optimaalisen sijoituspäätösten tekemiseen. Varsinkin hedge-rahastot perustuvat juuri tälle periaatteelle. Tätä teknologiaa on käytetty ainakin 80-luvulta lähtien.
    3. Korrelaatioiden laskenta on teknistä analyysiä, eli se vertaa eri tuotteiden mennyttä tuottoa. Se ei ole mikään tae tulevasta tuotosta. Lisäksi korrelaatio vaihtelee riippuen valitusta aikavälistä.
    4. ”Robo-advisor -palvelu myös muokkaa omaisuusluokkien määrää sijoitettavan varallisuuden perusteella.” – kannattaa muistaa että nämä robotit ovat ihmisten tekemiä, ja joku ihminen on määritellyt ne säännöt jonka mukaan robotti toimii.
    5. Korrelaatioiden laskenta toimii kun mahdollisia sijoituskohteita on vähän, esimerkiksi juuri kourallinen erilaisia indeksirahastoja. Periaattessa robo-advisor voisi myös kertoa miten valita viisi osaketta S&P500-indeksistä jotta saisi parhaan tuotto/riski-suhteen, mutta käytännössä se ei siihen kykene koska mahdollisia kombinaatioita on yli 30000000000000 (kyllä, yli 3×10¹³) .

    Korrelaatioiden laskenta ei ole mitään rakettitiedettä, sitä voi oppia esimerkiksi tällä ilmaisella kurssilla: https://www.coursera.org/learn/computational-investing

    Tykkää

    Vastaus
    1. Markus Ossi avatar
      Markus Ossi

      1. Robo-advisor ei pysty mitenkään maagisesti päättelemään mikä on kunkin asiakkaan todellinen riskinsietokyky. Yhden pankin robotti sanoo yhtä, toisen toista.

      Ei pysty tilipankin 20 kysymyksen lomakekaan. Robo-advisor pystyy kuitenkin oppimaan tuhansien asiakkaiden vastauksia ja toteutumaa vertaamalla miten tulla tässä paremmaksi.

      2. ”Robo-advisor -palvelu pystyy laskemaan hetkessä eri omaisuusluokkien väliset korrelaatiot. Väitän, että Suomessa yksikään tilipankki ei tällä hetkellä tähän kykene.” – Väittäisin että *kaikki* aktiivisesti hoidetut rahastot käyttävät korrelaatioiden laskentaa optimaalisen sijoituspäätösten tekemiseen. Varsinkin hedge-rahastot perustuvat juuri tälle periaatteelle. Tätä teknologiaa on käytetty ainakin 80-luvulta lähtien.

      Tämä on totta. Puhuin tässä kuitenkin omaisuusluokkien välisestä korrelaatiosta ja tilipankin sijoitusneuvojasta. Tilipankkien sijoitusneuvojat eivät kokemukseni mukaan tätä laskentaa tee. Tämän johdosta omaisuusluokkien välinen hajautus on ”naiivi”.

      3. Korrelaatioiden laskenta on teknistä analyysiä, eli se vertaa eri tuotteiden mennyttä tuottoa. Se ei ole mikään tae tulevasta tuotosta. Lisäksi korrelaatio vaihtelee riippuen valitusta aikavälistä.

      Pitää täysin paikkaansa. Se on kuitenkin parempi kuin ei mitään.

      4. ”Robo-advisor -palvelu myös muokkaa omaisuusluokkien määrää sijoitettavan varallisuuden perusteella.” – kannattaa muistaa että nämä robotit ovat ihmisten tekemiä, ja joku ihminen on määritellyt ne säännöt jonka mukaan robotti toimii.

      Kyllä, mutta tässä onkin kysymys kulujen minimoinnista. Tämä on jotakin, missä suhteessa robo-advisor on tilipankkia parempi.

      5. Korrelaatioiden laskenta toimii kun mahdollisia sijoituskohteita on vähän, esimerkiksi juuri kourallinen erilaisia indeksirahastoja. Periaattessa robo-advisor voisi myös kertoa miten valita viisi osaketta S&P500-indeksistä jotta saisi parhaan tuotto/riski-suhteen, mutta käytännössä se ei siihen kykene koska mahdollisia kombinaatioita on yli 30000000000000 (kyllä, yli 3×10¹³) .

      Näin. Robo-advisorissa yksi tuote vastaa yhtä omaisuusluokkaa. Omaisuusluokkien maksimi taitaa olla yleensä 12 kappaletta.

      Ja nimenomaan. Se ei ole rakettitiedettä.

      Robo-advisor ei ole täydellinen mutta mielestäni se on huomattavasti parempi kuin nykyiset vaihtoehdot. Argumentoin, että tällä hetkellä robo-advisoreita mollataan lähinnä siksi, että nykyiset toimijat pelaavat aikaa itselleen.

      Tykkää

      Vastaus
  4. Teemu avatar
    Teemu

    Mitäs hyviä passiivirahastoja/etf:iä suosittelette nordnetistä?

    Tykkää

    Vastaus

Jätä kommentti

More posts